Secret Line´s historia

- kuinka kaikki oikein sai alkunsa -

Koiria olen harrastanut vuodesta 1978 alkaen. Silloin sain ensimmäisen koirani suursnautseri Akin.
Toki olin ulkoiluttanut naapuruston koiria aktiivisesti jo pari vuotta ennen oman koiran saamista.
Akin koulutin mm. verovapaaksi. Lisäksi osallistuin väestönsuojelukoulutukseen sekä vetokoiraharrastukseen. Aki katosi vuonna jouluna 1981 eikä hänen kohtalostaan tiedetä vielä tänäkään päivänä. Todennäköisesti Aki varastettiin. Tämän joulun tulen muistamaan lopun ikääni ja toivottavasti yhtä surullista joulua kohdalleni ei tule koskaan enää! Akia etsittiin kuukausia, ilmoiteltiin lehdissä ja radiossa, tuloksetta.

Kesällä 1982 kilpailin lainassa olevalla saksanpaimenkoira uros Arskalla hakukokeen avoimessa luokassa. Samaan aikaan minulle tuli doberman narttu Dixi, Dynamo Daffodil. Dixin kanssa harrastin lähinnä näyttelyitä. Kasvatustyöni aloitin Dixillä vuonna 1986. Ainoaksi jääneessä dobermanpentueessa on mm. FIN KVA&MVA Allemande ja moninkertainen suurnäyttely voittaja Abernsternshen.

Koirien esittämisen aloitin –70 luvun lopulla esim. ystäväni afgaaninvinttikoirilla. Näyttelykärpänen puraisi kuitenkin lähinnä Dixin myötä. Vuonna 1986 hankin itselleni englanninvinttikoira uroksen KANS&FIN&N&S&EST MVA Guld’s Secret Snowman Ruotsista. Areksen kanssa kiersimme näyttelyitä pitkin pohjoismaita. 1997 hankin Areksen kaveriksi ibizanpodenco nartun Englannista rodun grand old lady Diana Berryltä. Mindystä kasvoikin erinomainen näyttelykoira KANS&FIN&DK&EST MVA MV-89 JMV-89 KBHV-89 ESTV-93 Sin’s Summer Mistletoe.

Koska kahden suuren koiran kanssa oli välillä hankalaa liikkua pienellä autolla, niin minulle tuli tarve hankkia pienempi rotu suurien koirien kaveriksi näyttelykehiin. Pohjoismaissa kiertäessäni –80 luvulla törmäsin silloin tällöin kiinanharjakoiriin. Idea rodusta jäi kytemään mieleeni. Vuosia seurasin rotua sillä silmällä, mutta mitään kiinnostavia pentueita ei syntynyt. Sillä hetkellä Suomessa ei ollut mitään, mikä olisi kiinnostanut. Halusin aloittaa kasvatustyöni mahdollisimman korkeatasoisella materiaalilla. Pari vuotta etsin sopivaa ehdokasta lähinnä Englannista ja USA:sta. Jenkkikoirien suuri koko kääpiökoirilla ei miellyttänyt, joten siirsin katseeni Englantiin. Halusin ehdottomasti ostaa aikuisen nartun, jolla olisi jo kotimaassaan hyviä jälkeläisiä. Tällaisen kultakimpaleen löytyminen oli kiven alla. Vuonna 1991 englannin ibizanpodenco yhdistyksen puheenjohtaja Mirrie St. Erme Cardew suostui myymään minulle kantanarttuni Puten KANS&FIN&DK&EST MVA ESTV-93 St. Erme Buttercup. Isäni lähetettiin kielitaitosempana hakemaan Puttea Englannista, koska Mirrie ei suostunut lähettämään aikuista koiraa ilman, että näkisi perhettä, johon hän koiran myy. Olen ikuisesti kiitollinen Mirrielle Putesta, joka on ollut mitä parhain kantanarttu. Putte poistui vihreämmille metsästysmaille 7.6.01 yli 12-vuoden ikäisenä. Uskon kuitenkin, että Putte katselee jostain yläilmoista verenperintönsä pärjäämistä näyttelykehissä. Putte löytyy lähes kaikkien menestyksekkäiden kiinalaisten sukutauluista Suomessa.

Kiinanharjakoiria olen tuonut kaiken kaikkiaan Suomeen yhdeksän kappaletta, nartut em. Puten, Jatsin FIN&EST MVA Zucci Perfection Itself ja Krissyn KANS&FIN&N&S&DK&LV MVA BALTV-97 KBHV-99 Omegaville China Lady sekä urokset Muulin KANS&FIN&S&N&DK&EST&LV&BLR MVA V-97 BALTV-97 KBHV-98 Jokima Jenious, Lesleyn FIN&S&EST&LTU MVA LTUV-99 Py’s Lazer ja Tommyn KANS&FIN&LV&EST&RUS MVA LVV-01 ESTV-01 Ars’ Adept Hergoc Pri. Nartut ja Muuli ovat Englannista, Lesley on Ruotsista ja Tommy Latviasta, lisäksi yhden puuteriuroksen Yhdysvalloista ja kaksi urosta Itävallasta. Kaikki tuontini olen tuonut aikuisina tai lähes aikuisina, jotta olen voinut olla varma niiden näyttelykelpoisuudesta, esim. purennasta, lopullisesta koosta jne. Olen sitä mieltä, että tuonnin pitää olla vähintäänkin rodun keskitasoa, mieluiten mahdollisimman korkealuokkainen, jotta siitä olisi hyötyä jalostuksessa. Koirien tuomisessa pelkän tuomisen ilosta ei ole jalostuksellisesti mitään järkeä. Sukutaululla on myöskin mielestäni suuri merkitys.

Vuolasvirta-palkinnon olen saanut ainoana kiinanharjakoira kasvattajana Suomessa vuonna 1998. Pyrkimyksenäni on jalostaa mahdollisimman kauniita ja terveitä kiinanharjakoiria unohtamatta oikeaa kiinalaisen luonnetta. Kasvatinomistajani ovat saaneet käyttää kennelnimeäni teettäessään pentuja kasvateillani. Silloin olen itse valinnut yhdistelmän. 
Kasvattajaluokkani ovat voittaneet lukuisia BIS-voittoja.

En omista mitään kenneliä, vaan koirani ovat 100 %:a perheenjäseniä. Koirani elävät samoissa tiloissa kanssani ja jakavat kanssamme niin sängyn kuin ruokapöydänkin. Tästä syystä kotonani ei ole mitään suurta koiralaumaa, vaan perheeseeni kuuluu kaksi shar peitä ja 3 ranskanbulldoggia.

Olen aina valmis neuvomaan koira-asioissa ja meille on tervetullut katsomaan koiriani ja tutustumaan rotuun yleensä! Nähdään ja kuullaan ja tavataan koiranäyttelyissä!

Merja Sorsa
Secret Line´s -kennel

- back to english -